Rakkaus on huomattavasti vaikeampi asia kuin kuolema ja minulle kuolema on paljon arkipäiväisempi juttu.

Mutta tosiaan se on tuskaa, kärsimystä, kaipausta ja sekalaisia tunnekuohuja, joista on paha ottaa tolkkua. Miksi sitten niin ihanaa? Joko ihmiset ovat täydellisiä masokisteja tai sitten juuri sen toisen osapuolen takia ja hänen vuokseen jaksaa vaikka mitä, koska ei joudu asioita yksin kohtaamaan, vaan hän on vierellä.

Näin tänään~