Joulupuu on rakennettu…
Kun minulta kysytään, millainen joulun kuuluu olla, voinen täysin vilpittömästi myöntää, etten todellakaan tiedä. Tosiasiassahan, jokaisella on omanlaisensa joulu, eikä tismalleen samanlainen, joka esiintyy jouluisin lähetettävissä postikorteissa tai televisiosarjoissa. Itse inhoan ajatustakin siitä, että omasta joulustani tulisi sellainen.
Minun mielestäni jouluun kuuluu asioita ja tapoja, joista on jo kehkeytynyt perinteitä, kuten meidän perheellämme, jokainen lapsi saa yhden lahjan jo aamulla, jännitystä nostattamaan iltaa varten tai kun katsomme yhdessä koko perheen voimin jonkin elokuvan, joka ei muuten tähän mennessä ole vielä kertaakaan itse joulua käsitellyt.
Tähän mennessä minulle on kertynyt jo liuta unohtumattomia jouluja, mutta mikä niistä sitten loppujenlopuksi tekee sellaisia? Jokin uskomattoman hieno lahja ? Kenties joulupukin vierailu?  Tai hyvä ruoka? Vai olisiko se kuuluisa joulunajan yhdessä olo ja hilpeä joulumieli? Minulle joulu on unohtumaton positiivisella tavalla jo pelkästään viimeisimmän takia. Jouluhan on tosiaankin sitä aikaa jolloin koko perhe voi unohtaa työkiireensä ja koulut, siksi yhdeksi illaksi ja pitää yhdessä hauskaa ja olla yhdessä, mitä nykyään harvemmin muuten vain käy, ihmisten muuttuessa yhä vain kiireisemmiksi ja kiireisimmiksi.
Omia unohtumattomia joulujani muistan ihan pikkutytöstä asti, kun olimme isommalla porukalla, suvun talossa sitä viettämässä. Muistan katsoneeni elokuvaa, jossa oli pelle ja sen kuinka mukavaa minulla oli, kun ainoana lapsena sain jakaa lahjat kaikille. Mummoni tosin joutui lukemaan minulle, keille paketit olivat osoitettuja, sillä olin vasta kolmen, enkä osannut lukea. Joulupukkia ei tosin käynyt silloin, mutta eipä se juuri haitannut minua, kun olin niin tohkeissani värikkäistä paketeista ja kuusenkoristeista.
Joulupukkiin en ole koskaan erityisemmin uskonut, en des pienempänä, kun muut kaverit vielä opettelivat innoissaan kirjoittamaan pukille. Mietinkin usein, että voisiko joku tosissaan uskoa tuohon punanuttuiseen partasuuhun vielä kun olisi itse vanhennut jo aikamieheksi, mutten kuitenkaan ymmärrä, minkä ihmeen takia on ihmisiltä pakko viedä usko, edes pukkiin, sillä usko on se asia, joka saa meidät ihmiset näkemään valon ja toivon paremmasta. Joten minun mielestäni, antaa ihmisten uskoa, eihän siinä oikeastaan mitään häviäkään.